Juna

Hetken aikaa, vähän vain kiiruhdan luokses, kun juna seisahtaa.

Aurinko paistaa, hymyilet vain sinun tuoksusi on mielessäni ain´.

Töiden jälkeen, illalla, tahdon kastella auringonkukkia.

Kohta varjot lankeaa avautuu ehkä herään aamuun valkeaan.

Uudelleen jos luokses tulla mä saan.

   ETELÄSTÄ POHJEISEEN


Täällä elän töitä teen
pohjoisesta etelään
vie miehen tie
Kulkurina elämän
sankareina huomisen
rakastan, se varmaa on

Mä jonkun markan tienaan
taas jos voitan niin
mä pelaan taas. murheita
silloin tunne en
on tuolla pitkä valtatie ja
matkaa kulkematta on,
kun saavun taas,
pian yö jo on
voi kun voittaa aina
vois eikä hävitäkään lain
kumoituis lait elämän
silloin nauraa aina vois
enkä itkis ollenkaan
itkeäkään lain
kohtaloain huijaisin